Käävät lahottajina

Käävät käyttävät ravinnoksi puun hiilihydraatteja, hemiselluloosaa sekä selluloosaa. Päästääkseen tähän käsiksi, on tieltä ensin hajoitettava mm. niiden sidosaine ligniini. Käävät toteuttavat tämän tuottamalla tiettyjä entsyymejä jotka pilkkovat rakennetta.

Hajoamisprosessissa syntyy mm. tiettyjä pitkäketjuisia hiilivety-yhdisteitä joita kutsutaan myös humushapoiksi eli yleisemmin humukseksi. Humuksella on taas ominaisuutena sitoa itseensä mineraaleja, mitä kasvit voivat käyttää ravinnoksensa.

 

Silkkivyökääpä

Jos tontilta on kaadettu puu, voidaan tukkipuu tai puun kanto ympätä silkkivyökäävän rihmastolla. Luonto toimii kantojyrsimenä, mutta aikaa vievä prosessi tämä on. Kannon koosta riippuen aikaa kannon lopulliseen lahoamiseen kuluu useita vuosia. Tällä välin silkkivyökäävän rihmasto tosin tuottaa itöemiä. Kääpä on syötävä ja sen on sanottu sisältävän myös lääkinnällisiä ominaisuuksia (P.Stamets / Mycelium Running).
 
Käyttämäni kääpäkanta on kotimaista kantaa etelä-suomesta. Kääpä on melkein kaikkiruokainen, ainoastaan mänty voi olla sille liian kova pala purtavaksi. Terveeseen puuhun kääpä ei kuitenkaan leviä.